KAHVITTELUA JA JUTTELUA MARTAN PÄIVÄNÄ MARTTA-HENGESSÄ
Kuorsalon seurantalolle oli kerääntynyt innokkaita Martta-henkisiä ihmisiä muistelemaan vanhoja saarelaisia ruokaohjeita, ruoan valmistusta, yms. Läsnä olivat: Anne Lempinen (Arvin-niemeltä, Aatolasta), Iiris ja Sari Mettinen, Sinikka Hirvonen ja Hilkka Korhonen (Vekan-niemeltä), Maria Astren (Uusi-Tommolasta), Paavo Taskinen (Kapteenin talosta), Marja ”Pipsa” Vasara (Hietapajasta), Kirsi Norola (saaren itäpuolelta, Korjus Joosen talosta), Päivi ja Saara Pouru (Iikluuvista), Ritva ja Kari Tarvainen, Tuire Kaitila-Tarvainen ja Pia Kaitila (Ellunapajasta, Launasista). Anne toimi kutsujana, ja hän oli saanut jo etukäteen joitakin kommentteja ja tietoja Tiina Arvilommilta, Leena Korjukselta ja Marjatta Astrenilta, jotka eivät päässeet tällä kertaa muuten osallistumaan.
Anne Lempinen johti vilkasta keskustelua, jonka aikana tuli esiin mm. seuraavia reseptejä ja ohjeita:
- puolamämmi, -pirinä (?) tehtiin puolukoista; erillinen ohje Tiinalta
- läskipata, johon laitettiin perunoita, lanttuja, suolalihaa. Perunoita saatiin omasta maasta tai vaihtokauppana Virosta
- hapanvelliä tehtiin joko herneistä tai perunoista
- voipuuroon käytettiin voita ja jauhoja
- paljon käytettiin kalaa joko tuoreena tai suolattuna. Esim. pannulla keitettiin tai uunissa paistettiin haileja ja norsseja. Lisäksi tehtiin halstrattuja haileja. Kalasoppaa keitettiin sekä kirkkaaseen että maitopohjaiseen liemeen, ja siihen laitettiin suolasilakoita, ahvenia tai muuta kalaa ja perunoita. Keittoon saatettiin lisätä myös ahvenien mätipusseja tai simpun maksaa.
- Hailien perkaamisessa oli parikin tapaa; eli päät joko otettiin pois tai säästettiin.
Puhuttiin myös halien ""ryttäämisestä".
- myös hylkeen lihaa käytettiin esim. karjalanpaistin teossa, mutta liha oli syistä ja siten hankalammin syötävää.
Ruokarytmi oli tärkeä, sillä päivät olivat pitkiä ja työt fyysisesti raskaita. Joissakin taloissa korostettiin sitä, ettei kahta viljatuotetta tarjottu samalla aterialla ( esim. puuroa ja leipää). Tämän ajateltiin olevan viljan tuhlausta. Häät ja hautajaiset olivat suuria tilaisuuksia, joihin oli kutsuttu kaikki kyläläiset. Niissä tarjottiin usein mm. erilaisia laatikkoruokia.
Saarelaiset keräsivät marjoja, ja mustikoista tehtiin soppaa, piirakkaa ja kiisseleitä. Jotkut tekivät myös ruusunmarjoista keittoa. Sieniäkin kerättiin; esim. tatteja ja rouskuja, joita suolattiin. Näistä tehtiin sitten sienikastiketta ja -salaattia. Suolaaminen olikin siihen aikaan yleisempi tapa kuin kuivaaminen saada erilaiset ainekset säilymään. Lisäksi leivottiin pullaa, tehtiin nekkuja ja pannukakkuja. Myös talkkunaa käytettiin.
Monissa taloissa oli kasvimaa, jossa kasvatettiin perunoita, lanttua ja porkkanoita. Lehmät kulkivat saaressa vapaasti, mutta sen lisäksi saatettiin pitää kanoja, sikoja, lampaita.
Kuorsalon Martat keskittyivät toiminnassaan enemmänkin käsitöiden tekemiseen kuin ruoan valmistukseen liittyviin tapoihin.
Lopuksi päätettiin ehdottaa Kuorsalon metsästäjät – seuralle, että hirvijuhlissa 17.9. tarjottaisiin kyläläisille mahdollisuus maistaa puolamämmiä. Tätä voitaisiin tehdä joko samalla ohjeella useammassa talossa tai mahdollisesti Seurantalolla, Metapissa yhteisvoimin.
Liitteenä on vielä seuraavat valmistusohjeet: puolamämmi, hapanvelli Kuorsalon tapaan, pannussa keitetyt hailit tai norssit ja lanttu-liha-perunapata.
Lopuksi päätettiin ehdottaa Kuorsalon metsästäjille, että hirvijuhlissa 17.9.2022 tarjottaisiin kyläläisille mahdollisuus maistaa puolamämmiä. Tätä voitaisiin tehdä joko samalla ohjeella useammassa talossa tai mahdollisesti Seurantalolla, Metapissa, yhteisvoimin.
Alla on vielä seuraavat valmistusohjeet: puolamämmi, hapanvelli Kuorsalon tapaan, pannussa keitetyt hailit tai norssit ja lanttu-liha-perunapata sekä kuvia tilaisuudesta.
Kirjannut Tuire Kaitila-Tarvainen. Kuvat Anne Lempisen ja Ritva Tarvaisen kameroista.
