Kuorsalon hautausmaa

Kuorsalon hautuumaan historia

Hautuumaan perustamisajankohta ei ole tiedossa, mutta 1700-luvun kartoista löytyy nimitys ruotsalaisesta sotilashautausmaasta. Isonjaon yhteydessä (vahvistettu v. 1873) yhteisomistus purettiin maa-alueiden osalta, mutta vesialueet ja hautausalue jäivät yhteisiksi. Näin muodostettiin Kuorsalon ja Tammion yhteinen hautuumaa.

Vuonna 1913 hautuumaata laajennettiin ja siitä tuli yhteinen Kuorsalon, Tammion, Pyötsaaren ja Mäntlahden hautuumaa. Vuonna 1962 Vehkalahden seurakunta otti hautuumaan hoitoonsa kuitenkaan omistamatta hautausmaa- aluetta. Vuosina 2002-2010 Kuorsalon hautuumaan asioista keskusteltiin hautuumaatoimikunnassa, jossa oli maanomistajien ja Hamina-Vehkalahden seurakunnan edustajia. 1.7.2010 pidetyssä hautuumaatoimikunnan kokouksessa päätettiin, että seurakunta ei kaiva enää hautoja hautuumaalle ja aluetta pidetään kunnossa saarelaisten talkoovoimin. Vuoden 2011 alussa Virolahden ja Miehikkälän seurakunnat liittyivät Hamina-Vehkalahden seurakuntaan ja syntyi Haminan seurakunta, joka nykyisin pitää kirjaa hautuumaalle haudatuista vainajista.

Hautuumaa muodostuu kolmesta yksiköstä, joista kaksi on tiloja ja yksi yhteinen alue. Tilojen kiinteistötunnukset ovat 75-416-1-41 (0,23 ha) ja 75- 416-1-42 (0,01 ha) ja yhteinen alue 75-416- 878-2 (0,13 ha). Hautuumaan maanomistusta ei ole lainhuudatettu, eikä maanomistus ole koskaan siirtynyt Haminan seurakunnalle. Myöskään vallintarajoitusta ei ole. Yhteisalueella on v. 2020 ollut n. 400 omistavaa tilaa. Hautuumaan koko on n. 0,37 ha.

Pääportin vieressä on 1800-luvun lopulla rakennettu ns. läpikäytävä (Läp'käytävä), jonka kautta vainajat ennen kuljetettiin hautuumaalle. Hautuumaa on aikanaan aidattu kiviaidalla.

Hautuumaasta on olemassa Osmo Siparin 1990-luvulla laatima käsin piirretty kartta. Karttakopio ja silloinen hautapaikkaluettelo ovat kehyksissä Läpkäytävän seinällä ja myös skannattuina alempana tällä sivulla. Kartasta ilmenee käytävät, osastot oikea lohko (uusi puoli) ja vasen lohko (vanha puoli) sekä hautojen numerointi.

Uusimmat hautatiedot ovat vain Haminan seurakunnan Status-järjestelmässä. Sukututkimusseuran hautakivitietokantaan on viety kaikki hautuumaalla syyskuussa 2024 olleet haudat.

Hautuumaan hallinointi ja hoito

Hautuumaata ylläpitää ja hallinnoi Kuorsalo-Seura ry yhteistyössä Haminan seurakunnan kanssa. Haminan seurakunta pitää kirjaa haudatuista. Omaisilla on ilmoittamisvelvollisuus vainajan hautapaikasta seurakunnalle (hautaustoimilaki, srk:n vaihde 05-2103000). Lisäksi hautaamisesta pyydetään ilmoittamaan Kuorsalo-Seuralle (sähköposti: kuorsaloseura@gmail.com tai puh. 040 049 7300 / Sari Mettinen).

Kuorsalo-Seura pitää hautuumaata kunnossa kulttuuriperintöä kunnioittaen ja pääasiassa talkoovoimin. Seurakunta on antanut avustusta Kuorsalo-Seuralle mm. Läpkäytävän kunnostukseen ja vanhojen puiden kaatoon.

Kaikki hautaamiseen ja muistomerkkeihin liittyvät toimenpiteet kuuluvat omaisille. Hautojen hoidosta vastaavat omaiset omatoimisesti.

Hautuumaalla ei ole järjestettyä jätehuolto. Omaiset huolehtivat roskien poisviennistä. Maatuville jätteille on paikka hautuumaan takaosassa olevan kalustovajan takana. Vesi esimerkiksi kukkien kastelua varten saadaan kaivosta vajan vieressä.

Kynttilöitä saa polttaa vain harkitusti silloin, kun palovaaraa ei ole. On huomioitava, että tuuli tai luonnoneläimet voivat kaataa kynttilän. Ruohikko- tai metsäpalovaaran aikaan on kynttilöiden polttamiselle täyskielto. Uurnalehdon muistokiven aluskivelle ei saa laittaa kynttilöitä, vaan ne laitetaan kiven eteen hiekalle.

Kaikki hautoihin ja uurnalehtoon liittyvät kysymykset (esim. onko uusia vapaita hautapaikkoja) osoitetaan Kuorsalo-Seuralle sähköpostiosoitteeseen kuorsaloseura@gmail.com tai puh. 040 049 7300 / Sari Mettinen.

Kenellä on oikeus tulla haudatuksi Kuorsaloon?

Hautaoikeus on virallisesti niillä tilojen maanomistajilla, joilla hautaoikeus on merkitty maarekisteriin. Koska maanomistus voi nykyisin olla vaikeastiselvitettävissä, periaatteena on pidetty sitä, että vainajalla on jokin yhteys Kuorsaloon, Tammioon, Pyötsaareen tai Mäntlahteen.

Jos suvun tai perikuntien kesken tulee kiistaa siitä, keitä sukuhautaanhaudataan, tulee suvun keskenään sopia asiasta. Toistaiseksi toiveet on voitu toteuttaa hyvässä yhteistyössä.

Hautaustapa

Kuorsalon hautuumaa on ollut aikaisemmin arkkuhautausmaa. Alueella on ollut käytössä matalahautaus, jossa haudan syvyys on 2,5 metriä ja yhden hautapaikan leveys on 1 metri. Arkkuhautojen koskemattomuusaika on 25 vuotta. Hautuumaalla on vain ainaishautoja. Haudoista ei peritä maksuja.

Vanhoihin sukuhautoihin ei enää suositella haudattavaksi arkkuja harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Tällöin omaiset huolehtivat arkkuhautauksesta (myös haudan kaivamisesta) itse.

Hautuumaa on nykyisin uurnahautausmaa. Vanhoihin sukuhautoihin tai vuonna 2023 perustettuun muistolehtoon voi haudata tuhkauurnia. Vanhoissa haudoissa yhden uurnan vaatima tila on min. 30x30 cm ja uurnalehdossa aina 40x40cm. Hautaussyvyys on 60 cm. Ilman uurnaa tuhkan voi haudata 30 cm syvyyteen.

Uurna-alue tullaan merkitsemään ja siitä tehdään kartta. Viimeksi haudatun uurnan tai tuhkan kohdalle laitetaan merkiksi uurna-alueella oleva Kuorsalo-Seuran tuoma luonnon kivi, josta seuraavan uurnan paikka määritetään Kuorsalo-Seuran edustajan toimesta. Kuorsalo-Seura vastaa laatan kiinnittämisestä muistokiveen liimaamalla.

Hautojen muistomerkit ja uurnalehdon muistokivi

Hautojen muistomerkit voivat olla puuta, kiveä tai metallia. Muistokiven osalta suositellaan noudattamaan hautuumaalle sopivaa tyyliä ja kokoa.

Uurnalehdossa on yhteinen muistokivi, johon voi kiinnittää muistolaatan (ruostumaton teräs tai messinki), koko 6x13 cm, teksti 2–3 riville, sisältönä nimi, omaa sukua (vapaaehtoinen) sekä syntymä- ja kuolinaika. Kirjasintyyppi ja -koko ovat vapaavalintaisia.

Uurnalehtoon voi tulla haudatuksi myös anonyymisti. Uurnalehdon muistokiveen tai uurnalehtoon ei voi varata paikkoja etukäteen.

Mereen sirotellut ja muualle haudatut

Jos vainaja on halunnut tuhkansa siroteltavaksi mereen, voi hän saada muistolaatan uurnalehdon muistokiveen, jos tuhka on siroteltu alueen lähivesiin ja hän on antanut luvan muistolaattaan. Seurakunnan mukaan on yleistä, että mereen sirottelun taustalla on toive anonyymistä hautaustavasta.

Mereen siroteltujen ja muualle haudattujen muistamiseksi perustetaan oma luonnonkivimuistomerkki, jonka äärellä voi anonyymisti muistella näitä läheisiä ja tuoda kukkia ja kynttilöitä.