Paikannimistö
Puhtaaksikirjoitus Espoossa 9.4.2010 Markku Arvilommi
Kuorsalon paikannimistä Eija Laantin mukaan v. 1945
Elokuussa v.1945 allekirjoittanut suoritti Tieteellisten seurojen paikannimitoimikunnan stipendiaattina paikannimien keruun Vehkalahden pitäjän Kuorsalon saaristossa.
(epävarma tulkinta tekstistä on merkitty kysymysmerkillä / MA)
Kuorsalon saari on n. 4 km pitkä ja n. 2 km leveä, metsäinen, maaperältään karu, mutta kaunis saari, jonka koillisrannassa varsinainen kylä sijaitsee n. 1 km. levyisen, saarta mantereesta erottavan salmen rannalla. Saaristo on alueeltaan n. 70 km2 laajuinen, mutta kuorsalolaisilla on kalastusvesiä kaukana parinkymmenen kilometrin päässä Majakartissa ja sen ympärillä olevilla matalilla.
Uusimatala ja Esanmatala ovat sijoitetut Kuorsalon nimilippujen joukkoon, sillä sain ne Kuorsalossa tietooni ja ne kuuluvatkin "kuorsalolaisille". Sensijaan Majakartti, Topin matala, Puuro?, Sääri? ja Välihelli ovat Tammion lippujen joukossa, koska "tammiolaiset" tuntuivat ne omistavan itselleeen nykyään huolimatta siitä, että ne eivät alunperin heille kuulu.
Tammiolaisilla on tällaiseen? nykyään suuremmat mahdollisuudet kuin ennen, kun Kuorsalosta polttoaineen vähyyden vuoksi ei voida tehdä pitkiä kalastusmatkoja. - Vaskosaaren suurin osa ja koko Vähä-Vaskosaari kuuluisi myös kuiorsalolaisille, mutta sekin kuten Majakartin "maat" kuuluu läheisemmin Tammioon ja näytti todellisuudessa olevan nykyään tammiolaisten omaisuutta. Isojakokartassa ne ovat kyllä merkityt Kuorsaloon kuuluviksi.
Kuorsalo kuuluu myöskin Vehkalahden seurakuntaan kuten Tammiokin eikä siellä siis ole kirkkoa. Kansakoulu on sensijaan ja sinne toistaiseksi lapsiakin toisin kuin Tammion koulun laita on.
Kuorsalon kylän alue on erittäin kumpuilevaa kalliomaastoa. Mitään kujia ei voi rakentaa, kinttupolut vain kulkivat ristiin rastiin. Vieras ihmettelee kuinka kuorsalolaiset syyspimeitten aikana osaavat liikkua kylässään syöksymättä esimerkiksi kaupan kalliolta mereen tai kompastumatta Haminanpohjan louhituista kivistä tehdyllä sillalla ja putoamatta veteen.
Kylän taloja tarkastellessa huomaa mantereen täällä olevan lähellä, sillä rannoilla näkyy vaaleita taitekattoisia taloja. Vanhat saaristolaistalot ovat kuitenkin enemmistönä ja kuten Tammiossakin ne ovat enimmäkseen keltaisia tai vihreän valkeita. Kokonaiskuva kylästä on aivan erilainen kuin Tammion aukea kylämaisema tarjoaa: se on vehmaampi, paikoin talot pilkistelevät puitten lomasta ja kaikkalla on enemmän kasvullisuutta, enemmän vihreyttä kuin kauempana merellä olevilla saarilla. Avointa meren ulappaa eivät muut kuorsalolaiset myös näe paitsi itäpääläiset pienen pilkahduksen. Jopa ilmastokin tuntuu mantereelliselta.
Kuorsalossa on oikeastaan 3 kylää. Varsinainen suuri kylä on 3-osainen; Tallouri, Vekka ja Itäpää. Vastakkaisella puolella saarta on Leerviikki Saunasaaren suojaan piiloutuneena. Siinä on vain 5 taloa. Mutta kolmas kylä on sitäkin tyhjempi, siinä kyhjöttää enää vain muutama lato ja kujat leikkaavat toisiaan niiden välitse.
Itäpuolen kylässä asuu vielä 86-vuotias Karoliina Mäkelä, joka 26-vuotiaaseen asti on asunut Vanhankylän viimeisessä talossa, josta ei enää ole jäljellä kuin nurmettunut kumpu ja kivijalka.
Nykyisen saaren kylän talojen iästä en saanut tietää juuri mitään kuten Tammiossakin oli laita. Ainoastaan yhden talon ikä tuli tarkemmin määritellyksi, nim. n. 125 vuotta vanhan, entisen merikapteeni Siparin nyk. Aleks. Arvi-Lommin talon Tallourin Kallioniemessä.
Vanhuksia Kuorsalossa oli vain muutama ja heistä neljältä sain varsin paljon tietoja. He olivat 80 v. Maria Sofia Arvi-Lommi, 78 v. Albertina Sipari, n. 60 v. Taavi Lommi ja n. 70 v. Matti Sipari, joka asui Leerviikissä. Viimeksimainittu tuntui parhaiten säilyttäneen vanhan kieliasun. Hänen suussaan vielä d -- r, esim. " se on siin paastoluoron kohral, irän puolel". Ehkä yksinäisellä elämällä Leerviikissä on osuutensa tähän hänen "vanhoillisuuteensa". - Lisäksi sain eräiltä nuoremmilta, varsinkin naiisilta lisätietoja "oman maan" soista ja marjamaista.
Kuorsalo kuten Tammiokin kuuluu ruotsalaisperäisten saaristonimien alueelle. Siellä on -holma, -holmi, -skeri, -keri, -ouri, -inki-loppuisia nimiä runsaasti saarten ja karien nimissä. Lahtien nimissä taas ovat -viikki, -hamina, ja -luuvi-loput tavallisia. Muutamat kallioitten ja niittyjen nimet ovat erikoisia: Matrukanvuori, Ummiskallio, Yniön kallio, Ratukaski ja Räsmöset.
d oli nuoremmilta kadonnut, vanhuksilla oli r vielä sen sijalla, kenelläkään muulla ei kuitenkaan niin säännöllisesti kuin mainitulla Matti Siparilla. Esim. pajaluoros, lährepellos, vekanlahres jne.
Kuorsalossakin olivat diftongit avautuneet kuten Tammiossa esim.: kuarsalo, paastoluato, esan sua, samoin samoin oli muutos ea -- ia, (eä -- iä) tavallinen: korkia kallio, niin myös ie -- ia, ie -- iä: hiatalahti, hiano hiata, niäm, piän..?. Nämä siirtymät ovat häviämässä.
........... (rivi kadonnut)
........... ensker, viesker, niäm, ristniäm.
Mon. genetiivissä kehitys ie -- i (pitkä), esim. paattiinpäällyksen sua.
Yks. partitiivissa ea -- ee --ii, esim. patin lampii / -lammii, kivikköniämii, ja ia -- ii, esim. kivikkökarii.
Sisäisistä ja ulkoisista paikallissijoista käytetään säännöllisesti inessiiviä saarista ja kareista paitsi seuraavissa tapauksissa:
oltii pörstingil verkoil
oltii sontouril verkoil ja
oltii saunasaarel marjas
Säännöttömyyttä paikallissijojen käytössä on erittäin paljon niemien nimissä, joista eräät ovat kuitenkin aina jommassakummassa määrätyssä joko sisäisessä tai ulk. sijasssa: esim. aina kuuli sanottavan " ristniämes, mutta vekan niemell".
Luettelo Vehkalahden pitäjän Kuorsalo saariston paikannimistä.
Saaret: Karit ja luodot:
Aarholmi Aarholmin luoto
Houtere Enskeri
Kuorsalo Haapakari
Lehtinen Häräpourit
Metsäluoto Itähelli
Muholma Lotour
Paastoluoto Moorinkluoto
Pampholma Muusouri
Pitkäkotka Paastoluodon karit
Pitkäluoto Pajaluoto
Pörstinki Pitkänkotkan hellit
Raakinsaari Pohjoispään kari
Reiholma Raviikin itähellit
Saunasaari Ristniemen karit
Uutouri Ränninki
Vaska Rääsouri
Selkäluoto
Sontouri
Vieskeri
Vatingit
Vatinki (Enskeri)
Lehtisen vatingit
Kivet:
Lommin kivi
Lähdekivi
Numerokivi
Pumperin kivi
Reiholman kivet
Ristniemen suurikivi
Selkäkivi
Vasikkaluoto
Matalat:
Esanmatala
Liisanmatala
Ränninginmatala
Tolska?
Uusimatala
Salmet:
Leerviikin salmi
Lehtisen salmi
Rääsourin salmi
Salmi
Vaskan salmi
Niemet: Lahdet:
Heinäkallion niemi Haminan pohja
Iikluuvin niemi Hietalahti
Kakkonokka Iikluuvin pohja
Kallioniemi Kulushaminan pohja
(Kunus?/MA)
Kivikköniemi 1 Launosen koukku
Kivikköniemi 2 Laviikin pohja
Latoniityn niemi Mikkelviikki
Launasin niemi Mäkelän pohja
Lounatpää Pieni lahti
Mäkelän niemi Piikaviikki
Natourin niemi Pohjoispään lahti
(Otusteini) Puuviikki
Ourin niemi Puuviikin lahti
Patinniemi Ropun lahti
Pitkäniemi Ränningin lahti
Pohjoispää Savilahden pohja
Puuviikin luoto Seiväsperin pohja
Raviikin niemi Suuren kiven lahti
Raviikin puokkiniemi Säynelahti
Reitviikin niemi Tenkluuvin pohja
Ristniemi Vanhankylän lahti
Ropun niemi Vekan lahti
Ränningin niemi
Rääsourin rivi Kalliot, kankaat ym:
Salmen niemi Ellankallio
Saunanaluksen niemi Ellunkallio
Sumppunokka Iiviikin vuori
Vekan niemi Korkea kallio
Korsperin kallio
Rantakaistaleet ja apajat: Kukkurakallio 1
Ahomatala Kukkurakallio 2
Ellun apaja Latokallio
Hieno hieta Lommin kallio
Hieta-apaja Lompkan kallio
Jyrkän alus Maitokallio
Launasin hiekka Matrukanvuori
Launasin ranta Moosen mäki
Lehtisen takaranta Naanamuorin tupa
Maantausta Norstian kallio
Niemen tausta Pitkät kalliot
Norstianrannan apajakallio Punainen kallio
Norstian ranta Ratukasken kallio
Oulanti Repokangas
Salmen apaja Ristniemen kangas
Savisilmä Salmenkallio
Salmenkalliot
Saukkovuori
Suljukallio
Timpermannin kangas
Ummiskallio
Uunikallio
Vanhankylän kartano
Vironvuori
Yniön kallio
Pellot: Suot:
Haasiapelto Esan suo
Kaalimaa Heinäsuo
Lähdepelto Kanervasuo
Myllypelto Kärrinsuo
Naapuriniitty Paattienpäällyksensuo
Mari Patinlampi
Ohramaa Patsaun ropakko
Ojamaa Piensuo
Ratukaski Poikasuo
Räsmöset Raviikinsuo
Suonpää Ristniemensuo
Takaojamaa Suursuo
Verkkomussuo
Tenkluuvin suo
Kylä:
Itäpuoli
Leerviikki
Tallouri
Vanhakylä
Vekka
Vesialueet:
Kotkan selkä
Norssisyvä
Pohjasselkä
Anno 1945
Eija Laanti