Yleisesitykset:

Toim. Harri Nopanen

Esihistoria:

Asutus ja väestö:

Kuorsalon asujaimisto isonvihan jälkeen.

Paikannimistö:

Hautausmaa:

Elinkeinot:

-Kauppamerenkulku.
-Kivenlouhinta.
Metsästys.
-Suksisepät
-Talonpoikaispurjehdus
-Vesiliikenne

Maanomistus:

-Isojako ja ensimmäinen halkominen

Koululaitos:

-Kinkerit ja kiertokoulu

Sota-ajat:

-Iso- ja pikkuviha
-Sisällissota 1918

Vapaa järjestötoiminta:

-Kuorsalo-seura
-Käsityöseura
-Martat
-Metsästysseura
-Naisvoimisteluseura
-Nuorisoseura
-Raittiusseura
-Suojeluskunta- ja Lotta-toiminta
- Woxi-Weikot

Tarinat ja henkilöt:

UUDENVUODEN PUHE

Aarno Sipari

Hyvät pojat ja tytöt ja vanhempkii väki! Kylhää tyä tän ain tervetulleit oletten jok kerta paits tyä pojantenavat älkää tyä enää luvattoman aikan pitäkö tät taloo minää tupakkasalonkin.

Kun tää vanha vuas ny kauhian kiireel ja armottomast lähenee loppua niin pitäis meirän niinku muirenki täs palauttaa miälii mit tärkiää tän vuoaren on tapahtun. Kylhää sit vaa on hirviän paljo mut minä koitan kattoo asioit täst Kuarsalon horisontist.

Se minust ol enstee täl vuarel kaik tärkiäämp tapaus kun meirän pojat läksivät sin Inkeroisii hiihtämää. Myä oltii vähä varmoi siint voitost. Minäkii vanha konkar en malttan vaa telefoneerasin sin Inkeroisii jo iltapäiväl ja meinasin et Reino (Lommi) siäl on ensimmäinen tai Pekka (Arvilommi). Mut kaikkii viarait nimii ne tyrkytti minul ja omii poikii ei mistää mainittu. Olis tullu hullun kalliiks se teleffonimaksu jos olis pyytänny niin paljo nimii luettelemaa että olis Kuarsalon poikiikii mainittu.

Siit minä muistan kun myä vuokrattii näit jänismaita. Niil vuokraajil olis ollu rahaa vaik kuin paljo, mut meitil ol armelias luanto ettei meitil kelvannu lopen paljo vaa myä niinku ennenkii tykättii enämp herroist vissiinkii sempualest et saatais olla vähä niinku omiin säätyläisten seuras ja annettiin maat kaupungin herroil. Niist jäniksiist alkaa tulla vähän niinku kansallist tuloo et jos joku löytää jäniksen vieraalt maalt niin tuokoo tänne vaa tääl maksaa jänis melkee 500 markkaa kilo.

Tään seurantalon puhvettiikii myä korjattii. Kylhää ne vanhat miähet jotka ovat laivois kulkenu ahterin ja vyärin välil sanovat et on vähä ylämäkii tulla tiskin reunal mut nuaret panivat oikee vanhal kuarsalolaisel taval hurjal melul ja melskeel vastaa ja hyvälthää siäl vaa kaffi maistuu. Kylhää ne pojat vaan tais olla hyvii timpermannii kosk niist sit koht tul ”kirkon maalarii.”

Siint tul siit sula ja koht siit sulasolit sielt Kotkast koval touhull ja piispat ja rohvesyärit ja kaik. Ne osas kauniist laulaa mut viäl ne osas parempaakii: ne osas siit kehuu ja ylistää meittii ja tät meitin saarta ne sano maalliseks paratiisiks. Hoi voi ku se tek hyvää meitil. Ihran niinku myä ittekii oltii se ajateltu. Se lisäs monel ikävuorel meitin elämää ja jos olette pannu oikee merkil niin omahyväses naurus naama myä ollaa siin ihan tähän ast kulettu.

Siit juhannuksen ne tul kaik Rymy-Eetut tän ja silloo myä meinattii et tää on ittens Pelsepuupin valtakunta, mut ku ne toivat rahaa meitil runsaast nii koht myä se unohrettii.

Kävihää tääl siit tinkeltankelii kaikellaisii mut myä vähä meinattii et ne tul ittekkääs tarkotukses ja myö siit loppukesäl enää oltukaa nii höijlii niit kattomaa.

Omiikii juhlii myä pirettii: sourettii, juostii ja tanssittii. Ja vaik meitil ei olekkaa mikää sellanen omahyvänen luanto niin omat juhlat meitist ol kaik paremmat.

Sitten myä saatii kesäaikan paloruiskukii kylää. Eihää sit just ol sellaist mööpelii tähän ast paljo tarvittukaa ku se Yrjön (Arvilommi) saunakii sillon kerran juhannusyänä palo ihan salaa. Eikä myä toivota et nytkää tarvittais. Mut onhaa se hyvä olemas, jos sattuis vaik jonkun pää liikaa kuumenemaa niin saishaa sil nii sopivast vilvottaa. Koetettiihaa myä sit ruiskuu ja se ol jo toinen Kuarsalon paloharjoitus. Ensimmäinen ol se ku, ne pojat silloo yön aikan kävivät siel Lahren miljoonahuvilal niit tyttöi herättämäs, mut se ol sellanen piän yhren miähen ruisku kun niil ol.

Mut siit kun myä syksyll saatii enämp aikaa kalastuksest nii myä ruvettiikii tekemään teitä. Kylhää vanhemp polvi ain on sanon et on tääl päästy ennenkii kulkemaa ja päästää nytkii. Mut myä on ain ihmetelty miks tääl saares on niin paljo vanhoipoikii ja vanhoityttöi ja myä tuumittii ja meinattii siitten et siinthää se varmast johtuu kun meitil ei ole teitä vaa poikiin ja tyttöin pitää kulkee peräkkäin kun Porin sellaset. Ja silloo myä ruvettii oikee miähis töihin. Teutor (Teodor Sipari) latas ja huus et ampu tulee ja myä toiset juastii mahrollisemman kauaks, siält kaukaa näät kerkes myähemmin tyätä jatkamaan. Ja niin myä tehtii sellasii kahren kujettavii teitä. Saa nyt sitten nährä auttaaks sekää, vai pitääk meirän muita konstii keksii.

Kylhää sit viäl paljo on tapahtunnu mut kun minä en uskalla mitää sellasii henkilökohtasii juttui kertoo sil silloo vois joku suuttuu ja kun minul kävi kun niil Tapaninpäiväsil juhlan hommaail ett ne heräs juhlahommaamaa vast Tapaninpäivänaamul niin en minäkää kerkiänny enempää ja parempaa tehrä.

Mut kun uuren vuaren aatton pitää jotakii toivotuksii lausuu niin minäkii pualestain tekisin täs muutamii sellasii.

1) Minä toivoisin että ne uuret tiät olis torella sellasii et niit vois kulkee parittain.
2) että hiihtokilpailuihin mentäis vaik teleffoonimaksu tuliskii kalliiks
3) että iltamii pirettäis vaik ei olis kuin kaks miestä: toinen möis pilettii ja toinen suarittais ohjelmaa

Kävijät 1.8.2017 alkaen

Kuorsalo-Seura 2019

Kävijöitä 9.1.2012-31.7.2017 33.332kpl

Ota yhteyttä:

Mikäli sinulla on ilmoituksia, juttuja, kuvia tai muuta kysyttävää voit lähettää s-postin osoitteeseen kuorsaloseura@gmail.com tai lähetä viesti alla olevalla lomakkeella